Trichinella in Arctic and Northern Canada (Inuinnaqtun)

Trichinella (Trichinella nativa) aniagutauyuk, ukpatinut iluani aktukpaktait hugaat and ilangit tingmiat ovalo aalat hugaavaluit. Ukiuktaktumi ovalo Ukiuktaktuani Kanataup, trichinella nalungitauyuk aktuktivaktait aalatkiit hugaat, ilauplutik Aiviit, Nanuit, Tigiganiat, amagoks ovalo tagiumit ovalo nunamit hugaat. Nuutitihimaliktuk Ukiuktaktumut hilaa ovalo angilitilaaktut nutkangagaluakhutik maniit aktuktauhimayunut hugaat tukugaagamik, kikumagalualutitluuniit. Inuit nigigaagamingit igahimaitumik, kikoomagalualutik ovaluniit igatiakhimaitunut uyuit hugaanit aktuktauhimayut aniagutikaktuk trichinellanik anialilaaktut taihimayut taaktinit, Trichinelosis (ilaani tailikpaktut Trichinosis) nigilaaktait tahapkoa maniit

Ukiumi 2017, Nunavumi Iliniagiakpaaliviit ovalo Nunavut Tunngavikut (NTI) havakatigiilikpaktut tuniyaanganik ikayugutikhainik Nunavumi Trichinella Naluhuigutikhainik Pilihimatjutikhainut, havaktut kinikhiatjutainik munagitjutikhainik maligutikhait Kanatami Nikilikiyiit Kimilguuktiit Havakviit (CFIA) naluhiyagiaganik Trichinella maniit hugaani nuutitigutainik iluani. Pilihimatjutikhait munagiyut nunalaanit ilaukatauyut, hapkoa NRIkut ovalo NTIkut kimilguulikpaktait Kimilguuktiit ayoikhailikpaktut ovalo kungiaktiplutik Inuulgaminut, Ilihaktunut, Kimilguuktinut ovalo aalat naluhuiyagumayunut pilihimatjutikhainik. Kimilguuktiit iniktilikpaktut ukiumi ayoikhaitjutainik kimilguugutainik tunilikpaktait CFIAkunit. Hafumunga nutaanik havakatigiiktut, kablunaat kauyimayiit ovalo hugaakhiuktiit tamaat Nunavumi havakatilikpaktut ikayugutikhainik nutkaktinahuagutainik aniagutainik Trichinelosis aktugutainik ovalo ikayugiaganik Nunavummiut aliagikatainagutainik nunamit nikikhat.

Taigualaaktut hafuminga hamani: Nunavut Trichinella Diagnostic Program.

  • Titiraqvigiyauyuq

    Aappak: Aliahuktunga imaannginmat kalillugu utiutilrajaqtaqqut!

    Arnaruhiq: Nakuujumik ijutit aappak, anaana aliahungnialiqtuq.

    Aappak: Havvaktinnaqhivuq! Pilakturiaqaqtaqqut una anngaq qajarmmunngariangat! Angait Joe qailiqtuq ikajurniaqtaatigut.

    Arnaruhiq: Ukpirinngitara aiviqtugut angunahuan'ngaqhunga.

    Aappak: Nakuudjutiginniaqqagit!

    Arnaruhiq: Anaana uqaqutq aiviq mamaritqijarijaa imaalu hakugikhautidjutikput nakuujaaptingni.

    Aappak: Iihi' nakuutqijaq niqainnaq vaitimalik nakuudjutilik uqhualu. Inuit niqainnarilhaaqtaat.

    Arnaruhiq: Aappak ilihaqhuta uqaqpaktut ilangit aivrit nanullu qumaqaqtaaqtut inuit aannialaqipkarlugit?

    Aappak: Ihii' ilangit aivrit nanullu niqait qumaqaqtaaqtut. Ilihimajukhaujugut una aiviq qumaittaakhaa niritinnagu.

    Arnaruhiq: Qumangnik takunnaittuq!

    Aappak: Takunnaittugaluaq kihimi qumaqaqtaaqtut. Aqagu Uumajuliqijinunngauniaqtugut uqaqatigijaqturlugu Pauloosie. Niqaa niglaumanirmiitigu takujaqturuptigu. Unniutittaaqtaatigut qanuqtut nakuuhaqtaaqtaqqut nirijaugiami.

    Pauloosie: Tuhaajunga aiviqtutit ippakhaq… Qaittiqpaktagit!

    Aappak: Iihi' paningma hivulliqpaaqmik anguhijuq quviattaqtugut!

    Pauloosie: Quvianaq – ihivriuqtaujakhamik qarridjivit?

    Aappak: Imannaq hadjaunngittuqqaujimannginnapta kituanik ihivriuqhiniaqtarnik.

    Pauloosie: Ii' haa. Taimaa tuniniaqqagit ihivriuqtarvikhamik imaalu qarritidjavat uqaa.

    Panik: Aivrit uqalgit?

    Aappak: Ihi' panik imaalu angitqijaujaq uqarnit.

    Pauloosie: Puurmi algaalik atimadjavakkit uqaa ungavaqtirungni. Iluittuq uqaa pijumajaqqut tamaat pinahuadjavat. Ihivriuqtakhaq umiktaaqtumut ilijakhat umalu titirarlugu titirarvikhat, ililugu puurmut qarritidjavat uvamnut.

    Aappak: Hamani ihivriuqpakpiuk?

    Pauloosie: Imannaq aullaqtitpaktaqqut ihivriuqhivingmut Iqalungni… pigumikku taikani, qaffini ubluni ilitturipkarniaqtaatigut ingaluangata qumaqariakhaa. Imaalu, ikpingnaqtuqtutquqhimagungni niqaa angujaqqit tuhaattirluta ihivriuqhivingmit.

    Panik: Qanuqtut ihivriuqpagaat?

    Pauloosie: Iqalungniinnama takujaqtuqtara ihivriuqhivik! Arlingnaqtuq qanuriliuqpaktut.

    Ihivriuqhiviup pigaangamikku ihivriuqtaujukhaq hannaijaqpagaat niqaa pirluqtiqhugu ilanga avuuqhugulu anngarmi hikuliami hihaittumi imarmi, aasillu imaalu enzyme-mik atilik pepsin-mik niqi nunguttiqhugu, imaa aqiaruptitut nungutiqtaa.

    Taamna avuuqhimajuq ilijaubluni uunaraarnirmi 45 tikuriimi niqaa nungutittittiaqhugu. Taimaa takunnaqhiniaqtuq qumaup manniit. Una aadjikkutaa nakuunngitkumi niqaa nirijaugumi huradjanit inungmilluunniit.

    Iniqqat uunarnimiuhia, ihvriuqhijit kuvivagaa ihivriqutakhaq kapuunmut takijumut hikuliamut. Talvaniitpaktuq ikaarniup nappaani, aahiittauq kuvijaubluni mikitqijamut hikuliamut, aahiit mikkannuamik ihivriuqtaqhaq kuvijaungmibluni mikijumut kaimalluriktumut palastingmut akkiutamut qumaqaqtumut piqqarumi. Aahiit ihivriuqhijip takuurniaqtaa angiglirutimut hikuliamut takuniariaqhuni qumaqariakhaa.

    Takugumik ingaluata qumaqariakhaa ihivriuqtaqtik titirarniaqtaat, halummaqtirilutiglu halummaqtirittiarutinut ihivriuqhidjutitik qaangillu ikpatit uattiarlutiktauq ihvriuqhivik anivigitinnagu. Ilitturipkarniaqtait Nunavunmi Kavamatkut Aanniatulirijitkut taapkua unniutiniaqtait anguvaktuq niqi nakuunngittaakhaa igattiaqhimaittumik.

    Takuhinngitkumik Ingaluangata qumainnik niqaani ihivriuqtaqtik ilitturipkaniaqtaat anguhimajuq niqi nakuujuq nirijaami!

    Panik: Hujakhaqqut niqi qumaqaqqat?

    Pauloosie: Nunavunmi Kavamatkut Aanniaqtulirijit unniutiniaqtaatigut "Niqi igattiaqtakhaujuq nirijautinnagu aannialaqinnaitumik. Qiqaup igunaliuqhuguluunniit tuqulimaitaa Ingaluangata qumaa."

    Aappak: Aaah inugavut qipingalugu utaqqiniaqqugut! Quviana taimailiuqpaktut imaa ilatka aannialaqitqunnginapkit.

    Panik: Hii' mamarijaqqut aiviq imaalu aappagalu aliahukpiaqtuguk imarmiinamnuk… kihimi aannialaqijumanngittungalu. Nakuuniaqquq mamiananngittuq!

    Aappak: Uqattiaqqat kulu.

Polar Knowledge Canada

For media inquiries, contact:
communications@polar-polaire.gc.ca

Page details

Date modified: